Tässä eilen esittelemäni uuni isoveljiensä juurella pikkuisena.

Isot ovat valmiita tuikkukynttilän polttamiseen tarkoitettuja uuneja, joita paljon käytetään nukkekodeissa kaakeliuuneina. Kyllä kai nukkekodissakin pitää olla samanlainen, voivat siellä pitää pienen pientä tuikkukynttilää tai laittaa uuniksi nukkekodin nukkekotiin. Useimmiten tuikku-uunit ovat valkoisia, siksi olen tallettanut itselleni muutamia värillisiä. Mustaa en ole koskaan nähnyt toista. Se oli minulla vanhassa Talossa, ostettu 1980-luvulla. Toinen on vaaleansininen, vaikka kuva haalistaa värin melkein valkoiseksi.

Varmaan joku muukin nukkekodin sisustaja on miettinyt tätä? Tässä on muutamia omistamiani kahvikuppeja.

Oi, kuinka uskomattoman pieniä ja söpöjä nuo sinireunaiset Bodo Hennig-kupit olivat, kun sain ne joskus 80-luvulla! Ja ihana valkoinen kultareunainen kahvikalusto, jonka ostin Tukholman vanhasta kaupungista silloin muinoin, kun Suomessa ei vielä ollut juurikaan nukkekotikauppoja. Samoin kukalliset kupit, jotka sain lahjaksi vain muutamia vuosia sitten.

Mutta jos tarkkaan ajatellaan, niin nehän ovat jättimäisiä! Oikeassa elämässä tuon sinireunaisen kupin halkaisija yläreunasta olisi melkein 15 cm! Ei suurinkaan teekuppi voi olla niin valtava. Bodo Hennig -tuotteet taitavat tosin olla mittakaavaa 1:10, mutta siihenkin kahvikupit ovat isoja, kupin halkaisija "oikeasti" olisi yli 12 cm. Kuvassa reunoilla olevat posliinikupit näyttävät vielä isommilta, vaikka niitä myydään 1:12 -nukkekoteihin. Niiden tassit ovat ruokalautasiksikin ihan kunnon kokoisia: muutettuna 1:1 -maailmaan lautasen halkaisija olisi 26 cm.

Pieni luonnonvalkoinen kuppipari on sitten itsetekemäni ja oikeassa mittakaavassa, vaikka ikävä kyllä kuvaan osui aika paksuseinäinen kuppi - toinen valmisastioiden ongelmahan on juuri paksuus. Näillä mahtuu kattamaan pöydän tai täyttämään kaapin luontevamman näköiseksi.

Sain Raijalta Hurahtanut nukketaloihin -blogista tunnustuksen. Kiitos paljon.

Haasteena on kertoa seitsemän asiaa itsestään. Tässä niitä:

1. Ensin pahin: en osannut siirtää tunnustuksen kuvia tänne omaan blogiini.

2. Työpöydälläni vallitsee kaaos.

3. Paitsi vanhoja leluja keräilen myös sitruspuristimia. Minulla on niitä yli 200 erilaista. Nukkekodissa on vain muutamia, itse tekemiäni.

4. Pidän vanhoista tavaroista. Minusta on kiva kiertää kirpputoreilla ja huutokaupoissa.

5. Mieluisimpia nukkekotiaskartelujani ovat sellaiset, mitä en tiedä kenenkään muun vielä keksineen.

6. Olen aamu-uninen.

7. Osaan kehrätä rukilla.

Tunnustusta piti jakaa eteen päin 15 blogille, mutta en aio sitä tehdä, en nyt enkä jatkossakaan.

Viimeiseen kohtaan liittyen:

Tämä muovinen saksalaismallinen pystyrukki sopisi kokonsa puolesta paremmin taloni ahtaaseen vinttikoppiin kuin se itse tekemäni. Suomessa ei ole tainnut olla juurikaan käytössä pystyrukkeja, mutta onhan tämä voitu tuoda jostain. Ei tällä kyllä kehrätä voi, ei edes periaatteessa. Voisin sitä parannella, lisätä edes polkusen tai maalata vähemmän muovisen näköiseksi, mutta mielelläni en muuttele tämmöisiä vanhempia esineitä. Tosin ei rukki kauhean vanha ole, vain 1980-luvulta - olen sen ostanut vanhaan Talooni. Samaan sarjaan kuului puisia huonekaluja, ehkä aavistuksen liian pieniä 1:12 nukkekotiin.

Karstat, rukinlapa, hahtuvakoppa ja langan kertaamisessa käytetty rullatuoli ovat itsetekemiäni, sakset ostotavaraa. Hahtuvat korissa ovat vanua. Rullatuoli näyttää tässä kovin isolta, varsinkin kun rukkikin on noin pieni.

En ole saanut viime päivinä mitään uutta valmiiksi asti, joten esittelen näitä vanhoja tehdastekoisia. Tässä on niitä muovikärryjä, mitä aiemmin mainitsin. Ja jos niillä joku leikkisi nukkekodissa, niin sitten tämä lapsukainen.

Kärryt ovat vain Made in Hong Kong, mutta mielestäni hienoja. Pyörässä on turvavyökin. Vihreissä rattaissa on potta? Pikkuiset kuorma-autot ovat muistini mukaan tulleet pääsiäismunista 1970-luvulla. Nykyiset pääsiäismunayllätykset tahtovat olla aivan liian suuria nukkekodin leluiksi.

Nukke taas on vanha Ari-nukke, luultavasti 1950-luvulta, pituus noin 8 cm. Toisin kuin vähän uudemmilla vastaavilla nukkekotinukeilla tämän pää ei ole samaa kappaletta vartalon kanssa vaan on kääntyvä. Sekä pää että vartalo ovat ontot ja valmistettu erittäin pehmeästä kumista. Vaatteet ovat alkuperäiset. Nukke tuli minulle joskus vahingossa jonkun muun tavaran mukana ja olen sen säästänyt, vaikken erityisemmin pidä nukeista nukkekodeissani.

Jo taloa suunnitellessani ajattelin, että pesuhuoneeseen sopisi kulunut valkoinen metallituoli ja materiaalina olisi kuohuviinipullon korkki. Nyt sain sen tehtyä, enkä ole kovin tyytyväinen. Harkitsen vielä tarvitaanko siellä ollenkaan muuta istuinta kuin puista jakkaraa.

Lisäksi tein puusta pikkunaulakon, mihin voi ripustaa pyyhkeen ja kylpytakin. Joku isompi seinähylly huoneesta puuttuu vielä.

Enkeli on peräisin kirpputorilta. Jos siitä sahaa jalustan ruusukkeineen pois, niin siitä saanee nukkekotiin sopivan koriste-esineen. Kuvauspaikkana on taas peltitalo, niin kuin kiillosta voi päätellä.